Tutkimukseen perustuva työkalu vaikuttavaan ja arvostavaan valmennukseen
Positiivinen psykologia on tieteenala, joka keskittyy ihmisen kukoistuksen, psyykkisen vahvuuden ja hyvinvoinnin tutkimukseen. Se tarjoaa sinulle personal trainerina tutkittua tietoa ja konkreettisia menetelmiä, joiden avulla voit tukea asiakkaasi sisäistä motivaatiota, minäpystyvyyttä ja pysyvää terveyskäyttäytymisen muutosta. Toisin kuin perinteinen psykologia, joka keskittyy psyykkisten ongelmien hoitoon, positiivinen psykologia etsii vastauksia kysymykseen: ”Mikä tekee ihmisestä hyvinvoivan ja toimijuuttaan toteuttavan?”
Valmennustyössä positiivinen psykologia tarjoaa erityisen arvokkaita menetelmiä tulokselliseen valmentamiseen etenkin silloin, kun asiakkaalla on vaikea suhde liikuntaan, mikä on tavallista ylipainoisten keskuudessa. Juuri tässä asiakasryhmissä kokemus riittämättömyydestä, kehohäpeästä tai toistuvista epäonnistumisista voi luoda esteen sille, että liikunnasta tulee osa päivittäistä elämää.
Miksi liikunta-alan ammattilaisen kannattaa opetella hyödyntämään positiivista psykologiaa?
Positiivinen psykologia ei ole vain kiva lisä valmennukseen, vaan sen vaikuttavuudesta on mittavaa tutkimusnäyttöä. Positiivisten tunteiden ja psykologisten konstruktien on osoitettu edistävän terveellisten elämäntapojen omaksumista ja ylläpitämistä. Tämä perustuu Fredricksonin broaden-and-build -teoriaan, jonka mukaan positiiviset tunteet, kuten ilo ja kiinnostus, laajentavat hetkellisesti yksilön ajattelua ja toimintakykyä. Tämä mahdollistaa uusien toimintatapojen ja ratkaisujen löytämisen, sekä terveyttä edistävien elämäntapojen rakentumisen.
”Positiiviset tunteet, kuten ilo, kiitollisuus ja mielenkiinto, laajentavat hetkellisesti ihmisen ajattelutapoja Fredricksonin broaden-and-build teorian mukaisesti. Tämä laajentuminen mahdollistaa uusien ideoiden ja ratkaisujen löytämisen, mikä voi auttaa ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja.” (Van Cappellen et al., 2018)
Lisäksi positiivisen psykologian interventioilla on osoitettu olevan itsenäisiä ja suojaavia vaikutuksia terveyteen. Tutkijat suosittelevatkin positiivisen psykologian integrointia osaksi elintapalääketieteellistä työotetta (Lianov, 2024).
Asiakkaan motivaation ja toimijuuden vahvistaminen
Käyttäytymismuutoksen ytimessä on asiakkaan oma toimijuus. Positiivinen psykologia tarjoaa työkaluja tämän vahvistamiseen muun muassa toivon teorian avulla. Snyderin mukaan toivo koostuu kolmesta elementistä: tavoitteen selkeydestä, kyvystä löytää reittejä tavoitteeseen ja uskosta omaan kyvykkyyteen saavuttaa se (Snyder et al., 1991).
”Korkeampi toivon taso on yhteydessä vahvempaan taipumukseen asettaa ja saavuttaa tavoitteita.” (Snyder et al., 1991).
Onnellisuus ja optimismi ovat myös itsenäisiä ennustajia terveyskäyttäytymiselle. Trudel-Fitzgeraldin ym. (2019) mukaan onnellisuus lisää todennäköisyyttä omaksua terveellisiä elämäntapoja, erityisesti liikunnan ja ravitsemuksen saralla.
Merkityksellisyyden kokemus ja sisäinen motivaatio
Yksi positiivisen psykologian keskeisimmistä konstruktioista on elämän merkityksellisyyden kokemus. Merkityksellisyyttä kokeva ihminen uskoo, että omilla teoilla on arvoa ja että oma elämä on osa suurempaa kokonaisuutta. Tällainen kokemus on yhteydessä parempaan mielenterveyteen, korkeampaan hyvinvointiin ja korkeampaan elämäntapamuutokseen sitoutumiseen.
Valmennuksessa asiakkaan kanssa työskentelyn kannalta tämä tarkoittaa sitä, että liikunta- tai ravitsemustavoitteet eivät synny ulkoisesta paineesta vaan heijastavat asiakkaan omaa arvopohjaa. Valmentaja voi tässä olla merkityksen rakentamisen tuki: auttamassa asiakasta tunnistamaan, miksi juuri hänelle tietyt tavoitteet ovat tärkeitä, ja miten ne liittyvät hänen toivomaansa elämään.
Esimerkki valmennustilanteesta
Kuvitellaan asiakas, joka aloittaa valmennuksen tavoitteena ”pudottaa painoa”. Sen sijaan, että keskityttäisiin vain painonpudotukseen, valmentaja käyttää aikaa asiakkaan arvopohjan kartoittamiseen. Keskustelun kautta selviää, että asiakas toivoo olevansa fyysisesti kykenevä viettämään aikaa lastensa kanssa. Tästä rakennetaan merkityksellinen tavoite: ”Haluan olla toimintakykyinen ja osallistuva vanhempi.” Tällainen tavoite ei vain motivoi syvällisemmin, vaan auttaa asiakasta jatkamaan elämäntapamuutosta silloinkin, kun painonpudotus ei etene lineaarisesti.
Itsemyötätunto osana valmennustyötä
Itsemyötätunto on yksi positiivisen psykologian teemoista. Se tarkoittaa kykyä suhtautua itseen lempeästi ja ymmärtävästi erityisesti silloin, kun kohtaa vaikeuksia. Biberin ja Ellisin (2019) tutkimuksen mukaan itsemyötätuntointerventiot paransivat merkittävästi terveyskäyttäytymisen itsesäätelyä. Lisäksi tulokset olivat vertailukelpoisia muiden käyttäytymisen muutostekniikoiden kanssa.
”Itsemyötätuntointerventiot on tutkimuksissa todettu yhtä tehokkaiksi terveyskäyttäytymisen itsesäätelyn parantamisessa kuin muut käyttäytymisen muutostekniikat.” (Biber & Ellis, 2019).
Valmennustyössä itsemyötätunto voi ilmetä esimerkiksi opettamalla asiakasta kohtaamaan itsensä ja haasteensa realistisesti mutta lempeästi. Se tarjoaa myös keinoja purkaa epäonnistumisten jälkeistä häpeän tunnetta ja rakentaa tilalle toimijuuden kokemusta.
Konkreettinen ensiaskel: ladattava itsemyötätuntoharjoitus valmennuksen tueksi
Itsemyötätunto ei ole vain ajatus, vaan taito, jota voi harjoitella. Olen laatinut maksuttoman harjoitteen, jonka voit ottaa heti osaksi valmennustasi. Harjoite auttaa asiakasta vahvistamaan myötätuntoista suhdetta omaan kehoonsa, tavoitteisiinsa ja liikuntakokemuksiinsa.
Viitteet
Fredrickson, Barbara L.
The broaden-and-build theory of positive emotions
Psychological Inquiry, 2001.
Van Cappellen, P., Rice, E. L., Catalino, L. I., & Fredrickson, B. L.
Positive affective processes underlie positive health behaviour change
Psychology & Health, 2018.
Lianov, L.
Integrating positive psychology into lifestyle medicine
American Journal of Lifestyle Medicine, 2024.
Snyder, C. R., Irving, L., & Anderson, J. R.
Hope and health: Measuring the will and the ways
In: Handbook of social and clinical psychology, 1991.
Trudel-Fitzgerald, C., Millstein, R. A., von Hippel, C., Howe, C. J., & Kubzansky, L. D.
Psychological well-being as part of the public health agenda: A call to action
American Journal of Public Health, 2019.
Biber, D. D., & Ellis, R.
Clinical utility of self-compassion interventions: A systematic review
Mindfulness, 2019.
